Tyttärentyttäreni sai kutsun juhliin, jossa pukukoodina oli
pitkä juhlamekko. Netistä hän sitten etsi niitä, selaili kauppoja läpi ja
vihdoin löysi mieleisensä. Mekko oli vyötäröltä hyvin istuva ja sopiva, mutta pääntie
valui pahasti rinnuksille, jättäen ne melkein paljaiksi, mekko laahusti maata
myös pahasti. Meidän sukuvika kun on se,
että ei olla mallimittaisia.
Tässä vaiheessa tulee sitten mummu kuvioihin.. on ihana omistaa jonkinlainen vaatteiden korjaustaito, siitä olen hyvin onnellinen.
Tästä se alkoi.. strassiolkaimia siirsin hieman päällekkäin ja ompelin kiinni.
Mekon yläosa on pliseerattu ja kietaisumallinen, siinä on kaunis naisellinen V-pääntie.(ja myös hyvin eläväinen) Se ei
tahtonut millään pysyä symmetrisenä, joten ompelin sen yhditymiskohdasta keskeltä, muutamalla
pistolla kiinni.
Helmaa oli hieman hankala lyhentää, kun se oli molemmista sivuista etu- ja takaosaa lyhyempi. Yhteistuumin sitten päätimme laittaa sen tasapituiseksi, niin että korkkarit jalassa se yltää lattiaan ja sillä pystyy kävelemään ilman helman kannattelemista.
Mummon kaunis, elegantti neitokainen, valmiina juhliin.
Kuvat, kampaus ja meikki: Noora
Kaikella on alkunsa.. Tämän juhlamekon korjaus alkoi siitä,
kun katselin sitä tyttärentyttäreni päällä. Ilman alkua/aloitusta mekko olisi jäänyt korjaamatta.
Taikakuvat HAASTE 75. Alku!
Kiva kun kurkkasit❤
Terkuin
-Tuta-