Viime lauantaina olimme ajelulla jälleen. Sää oli todella ihana
ja matkanteko sujui mukavasti. Suomen kesä osaa näyttää myös parhaat puolensa, niin halutessa. Mukavasti pääsimme etelän lämmön tunnelmaan.
Tammisaaressa teimme pienen kierroksen.
Kävimme juomassa
hyvät kahvit, torin laidalla olevassa kahvilassa.
Kuka mahtoi olla herkkusuu?
Sen jälkeen matka jatkui eteenpäin, Hankoon.
Sen rantabulervardilla ihastelimme viehättäviä huviloita terasseineen.
Nämä portaat kutsuivat minua luokseen, niissä oli jotain mystistä
Hyvin mielelläni kapuaisin ne ylös, avaisin oven, astuisin sisälle ja sulkisin oven perässäni. Eteeni avautuisi kaunis sali.. höps ja herätys.
Täällä oli varaa valita, minne mennä syömään.
Me päädyimme tänne.
Tilasimme herkulliset pizzat ja niitä syödessämme
minä kurkkasin ulos, näin viehättävästä ikkunasta.
:
:
:
Kun utuinen meri ja ääretön taivas kohtaavat, syntyy jotain todella kaunista.
Sitä kun olin hetken ihastellut, käänsin pääni oikealle
Sitä kun olin hetken ihastellut, käänsin pääni oikealle
ja mitä silmäni näkivätkään? Merenneidon pienellä luodolla!
Siellä hän tarkkaili ulappaa ja nousevaa myrskyä, sekä kohta sen kouriin joutuvaa laivaa.
Olisikohan ollut vain näköharha?
Siellä hän tarkkaili ulappaa ja nousevaa myrskyä, sekä kohta sen kouriin joutuvaa laivaa.
Olisikohan ollut vain näköharha?
Kuva by: Ukko-kulta
Kotimatkalla ajoimme näin ihanan parvekkeen ohi. Hän joka asuu tässä.. näyttää rakastavan kukkia yli kaiken.
Se on sitten huomenna, leikkaus.. katsotaan milloin tokenen siitä?
Ihanaa loppukesää teille kaikille!
-tuta-