maanantai 6. helmikuuta 2017

Pieniä iloja!

Hejsan vaan  ja heleää helmikuuta sinulle!
Taas on melkein viikko kulunut viime postauksesta. Aika se vain juoksee niin nopsaan, etten meinaa perässä pysyä. (mulla on iäkkäät jalat)
Viime viikkoisella Salon kauppareissulla tarttui mukaani,  taiteilija Johanna Oraksen Suomi 100.v. juhlalautanen. Siis silmiini osui jotain kaunista ja herkkää ja seuraavaksi se olikin jo paketista. 

Tyttäreni näyttää tietävän, että Tommy Tabermann on lempirunoilijani. Rakastan hänen kirjoituksiaan. Monta, monta kertaa olen pohtinut sitä,  miten hän on voinut saada muutamaan lauseeseen, melkein koko elämän tarkoituksen.
"Tulla lujaksi, pysyä pehmeänä. Siinä on haavetta kylliksi yhdelle elämälle"!
"Epäröinnin kynnyksellä kysy kuinka paljon rohkeutta uskallat tänään jättää käyttämättä"
"Kuinka sinä tiedät että minun sieluni on ranta, hiekkaa, kiveä, savea, sellaisenaan niin vähäinen ja vaatimaton, vain muutaman kukan varassa."  
Hänen runojaan voisin lukea loputtomiin.


Pakastimessa oli joululta jääneitä torttutaikinalevyjä, niistä oli helppo tehdä leivoksia. Keskelle laitoin hieman paistonkestävää, paksua vaniljakastiketta ja luumuhilloa. Valmiiden leivosten päälle pursotin  sokerikuorrutetta.. ihan hyvälle maistuivat.





Ruusujen kohtalo oli ...
Jaakukkia.jpg
jäätyä
-tuta-