Huomenna on uudenvuodenaatto. Silloin monella on tapana tehdä uudenvuodenlupauksia.. minä en aio tehdä. Niitä on niin helppo lausua, mutta paljon vaikeampi toteuttaa.
Minä
taidan esittää pienen toivomuksen itselleni! Liiku ja kävele enemmän ulkona, syö
vähemmän ja vähennä näytön ääressä istumista. (Pituus 153 paino vajaa 70kg)
Tosiasia on, että tuollainen ylipaino rasittaa sydäntä ja koko kehoa. Tiedän
myös, että sepelvaltimotautia sairastavan pitäisi olla tarkka, että vyötärölle ei kerry turhia rinkuloita. Siispä uudenvuodenyönä ajatuksissani heitän
lantin toivomuskaivoon ja toivon! Katsotaan mitä taika tuo tullessaan?
Taioista puheen ollen, äidillä oli eläessään tapana kertoa
meille heidän lapsuuden/nuoruuden ajan tarinoita. Maailma oli silloin niin erilainen ja kaikenlaisia
uskomuksia oli liikkeellä. Tässä yksi niistä
Kellon lähestyessä puolta yötä, oli jännitystä ilmassa!
Uudenvuodenaattona
kellon lähestyessä puoltayötä alettiin
peiliin katsominen. Pöydälle oli asetettu valkoinen liina, raamattu tai
vihkisormus, peili ja sen molemmille puolille kynttilä. Toinen peili otettiin
pöydälle käteen, toista vastaan, näin muodostui peilikuja. Kerrottiin,
että tuijotettuaan tovi peiliin, näki
tulevan vuoden tapahtumia tai peräti puolison jos oli naimaton.
Näinkö minä jotain? Sitä en kerro.. se jääköön minun ja peilikujan salaisuudeksi!
Näinkö minä jotain? Sitä en kerro.. se jääköön minun ja peilikujan salaisuudeksi!
Maaginen peilikuja!
Äiti myös piilotteli esineitä, joille oli nimetty ennusmerkit.. käännettyjen kahvikuppien
alle. Suurella jännityksellä sitten valikoimme omamme!
Sinulle ystäväin!
"Lähestyy hetki vuoden uuden,
uusia kokemuksia luvassa luulen.
Hetkiä elettäväksi
ja lupauksia lunastettavaksi.
Yksi asia ei muutu.
Lasken meidät aina ystäviksi.
Siis kun räiskyy taivaalla loiste rakettien,
vietän hetken ystäviä muistellen."
Kaikille blogini lukijoille toivon ..
Ihanaa ja Onnekasta Uutta Vuotta 2017
-Tuta-