(Joku on jälleen selaillut Pinterestiä)
Taittelin valolangan kuuteen osaan ja sidoin yläosasta kiinni kasteluaukkoon. (patterikotelo on kannun sisällä)
”Vesipisarat”
syntyivät akryylihelmistä, jotka pujotin siimalankaan. Todella ihanan näköisiä
ovat, kun led-valo osuu niihin iltahämyssä.
Tyttäreni ottamia kuvia.
Paraatipaikalle pääsi minun lemmikkini, käpypoika!
Vauu.. voikohan tästä liukua alas?
Oi miten kaunista.. hei keijukunigatar, saako nämä loistaa ihan koko yön?
Rakkaat öttiäset.. ne loistaa aina silloin, kun kuunvalo osuu niihin..
Kuomaseni, ensi yöstä on tulossa pilvinen. Pitäisiköhän lounatuuli kutsua paikalle?
Suurten kuusten välissä on meidän koti viehkeä,
satumaailma ihana.. la lallalaa surrurruu lallalaa.
♥
Syksy on saapunut SunHilliin.
Vanha grilli toimii kukkien kotina!
Pihalammikko.
(kuvat ovat tyttäreni pihalta)
Tuhannesti
kiitoksia teille kaikille ihanista kommenteistanne. Ja uudet lukijat, sydämellisesti tervetuloa seuraamaan blogiani. Olen siitäkin myös tosi iloinen, että blogissani käytiin blogitauon aikana. Postauksiani selailtiin joka päivä n. 200-350 ja katsotuin juttu oli Majakka kukkaruukuista!
Kiitän ja kumarran
-Tuta-