Tällä ovella on monta tarinaa kerrottavana.
140 vuotta sitten Vähästäkyröstä lähtenyt isänisänisäni muutti Turun saaristoon harjoittamaan pläkkyriammattiaan... kädentaito, jonka hän opetti myös omalle pojalleen. Saaristoelämään sopeutunut poika aikuistui, löysi sopivan vaimon, sopivan saaren ja sopivan tontin perheen talolle.
(kuvassa isovanhempani ja isäni)
Omin käsin rakennettu talo
heräsi henkiin vuonna 1937, kun se sai oman ovensa, oven, joka tuli olemaan
suvun käytössä noin 70 vuotta. Oven edessä on leikitty, istuttu ja ihailtu
maisemia ja onhan sitä varmaan joskus paiskottukin. Monia tunteita ovi on päässyt
kokemaan.
Siitä on kulkenut isänisän äitini, isänisäni, isäni, minä
itse, lapseni ja lastenlapseni.
Laskin, että kaikkiaan kuusi sukupolvea on taloon astunut ja viisi
sukupolvea siinä asunut.
Enää ei ole tupaan mahdollista astua, ovikin on jo vaihtunut ja kuuluu nykyään vieraille, jotka pääsevät kertomaan oman tarinansa
ovelle.
Ihanaa viikonloppua sinulle ❤
-Tuta-
Ihana postaus:) Hyvää viikonloppua sinullekin!
VastaaPoistaOi kiitos Satu <3
PoistaAh, nostalgiaa. Pläkkyri oli minulle ihan uusi sana, myönnän sivistymättömyyteni! :) Piti oikein googlettaa ja löytyihän se tieto, mistäs muualta kuin Maaseudun tulevaisuus -lehden palstalta, että pläkkyri on läkkiseppä.
VastaaPoistaKaunis ovi!!
Niin on... nykyään sanotaan peltiseppä. Ammatti on mennyt suvussa jo satoja vuosia.
PoistaKomea leveä ovi ikkunoineen, ei vielä kovin vanha kuvassa. Todella hienoa että tiedät historiaa talosta ja ovesta, kuvakin isovanhemmistasi istumassa portailla ja nuoresta isästäsi. Monta sukupolvea on ovea avannut ja sulkenut, välillä jopa kiivaasti. Kiva postaus ja päivämääräkin kuvassa. Kiitos!
VastaaPoistaPaljon kiitoksia Sisko... talo ovineen on ollut rakastettu <3
Poistaihana tarina:)
VastaaPoistaerittäin kaunis ,tarinallinen ovi:))
Mukavaa sunnuntaita Tuta-ystävälleni:))
Kiitos Liisa... Ovi taloineen on olut rakas, varsinkin mammalleni <3
PoistaKiva postaus historiallisesta ja paljon nähneestä ovesta. 😊
VastaaPoistaKiitos KruunuVuokko <3
PoistaIhana kirjoitus ja nuo mustavalkoiset kuvat upeita!
VastaaPoistaKiitos Aikku... vanhat valokuvat ovat nostalgisia <3
PoistaHieno tarina ovesta, jota niin monet ovat aukoneet ja kiinni laittaneet.
VastaaPoistaOikein hyvää kevättä sinulle!
Ovi on ollut monelle avaajalle rakas <3
PoistaKaunis postaus! Rakastan vanhoja ovia ja niillä on tosiaan monenlaisia tarinoita takanaan.
VastaaPoistaAurinkoista viikkoa!
Niinpä... niin paljon tietävät, kunpa ovet osaisivat kertoa tarinansa.
PoistaIhana nostalginen postaus! Mikä onkaan kodikkaampaa kuin istua oman kodin rappusilla, ovi avoinna vieraille! Ihana! I like!
VastaaPoistaTalo oli rakas mammalle ja papalle <3
PoistaKiva tarina. Onko suvussa edelleen läkkiseppiä? Edelleen niitä tehdään Vähässäkyrössäkin, olen joskus käynyt siellä ostoksilla. Ja Kokkolassakin eräs mies on opetellut sen ammatin ja myy tuotteitaan markkinoilla.
VastaaPoistaKyllähän niitä vielä on... mutta hieman kauempana suvussa. Isäni oli myös peltiseppä... samoin veljeni, mutta hän vaihtoi sitten alaa. Sukututkimuksessa pääsimme 1600-luvulle asti, ammatti-merkintä esi-isästäni oli sotilas. Sen jälkeen oli pläkkiseppää vain.
PoistaPaljon nähnyt ovi. Hieman teki surulliseksi se, että ovi kuuluu nyt vieraille.
VastaaPoistaNäin se nykyään usein menee, että talo vaihtaa omistajaa <3
PoistaKaunis nostalginen postaus! Leppoisaa sunnuntaita sinulle💕
VastaaPoistaKiitoksia Kristiina <3
PoistaIhana kodikas kuva ja kuvatarina. Rakkaita muistoja.
VastaaPoistaOikea aarre!
Kiitoksia Liplatus <3
PoistaIhania muistoja!
VastaaPoistaKiitoksia Anni.. ihania muistoja <3
PoistaTunnelmallinen vanha kuva. Ovi kutsuvasti auki. Kauniin tarinan kerroit ovesta, sen historiasta ja nykyhetkestä. Tätä oli mukavaa lukea/katsoa kuvaa.
VastaaPoistaKiitoksia Saassa... tykkään kurkkia välillä sukuni historiaan <3
PoistaIhana tarina!
VastaaPoistaVanhat ovet on kauniita. Tallinnassa niitä juuri ihastelin.
Välillä tuntuu, että ennenvanhaan kaikki oli kauniinpaa <3
PoistaIhana tarina ovesta ja sen kulkijoista, kiitos sinulle. Kaunis ovi onkin .
VastaaPoistaOvesta on kulkennut monta sukupolvea... kunpa voisikin matkustaa ajassa taaksepäin <3
PoistaKaunis kuva, kertoo paljon omasta ajastaan. Herttainen tarina!
VastaaPoistaKiitoksia... vanhoja kuvia on ihana katsella.
PoistaHieno historia suvusta ja ovesta.
VastaaPoistaKiitoksia Lauri :)
Poista