Selailin mun vanhan keittokirjan pitko-ohjeita ja huomasin, että enpä ole aikoihin tehnyt pitkoja tällä tyylillä.
Pullataikinan kaulin levyksi ja levitin omena/kaneli marmeladia päälle!
Sitten pyöritin sen rullalle ja aloin leikkelemään..
..knaps..
Siivut asettelin vuoronperään kummallekin puolelle..
(kuten huomaatte toisessa päässä on luumumarmeladia)
.. voitelin pitkon munalla.. ja paistoin 200 asteessa noin 20min
(tästä pitkulaisesta tuli kaksi pitkoa)
..päälle pursotin hieman sokerikuorrutetta.
5 dl maitoa
50 g hiivaa (tuore)
1-2 tl suolaa
1-2 dl sokeria
1 rkl kardemummaa
1 muna
n.15dl vehnäjauhoja
n.100-200 g voita tai margariinia
Valmistusohje
Liuota hiiva kädenlämpöiseen maitoon. Sekoita joukkoon suola,
sokeri, kardemumma ja muna. Lisää jauhot vähitellen, aluksi vatkaten, jotta
ilmaa sitoutuu taikinaan. Alusta taikina hyvin vaivaten. Lisää pehmeä rasva
alustamisen loppupuolella. Laita taikina peitettynä kohoamaan lämpimään,
vedottomaan paikkaan. Kun taikina on kohonnut kaksinkertaiseksi, ota se
leivinpöydälle ja vaivaa taikinasta ilmakuplat pois. Leivo taikinasta haluamasi
muotoisia pullia. Kohota pullat kaksinkertaisiksi, voitele ne munalla ja
koristele raesokerilla ennen paistamista. Paista pikkupullat ja pienet
leivonnaiset n. 225-asteisen uunin keskitasolla 5-10 min. Paista pitkot ja muut
isommat vehnäleivät n. 200-asteisen uunin alatasolla 20-25 min.
Oikein mukavaa keskiviikkoa kaikille!
Pitko näyttää herkulliselta! Ja kiva tukka mummolla :D.
VastaaPoistaTodella herkullisen näköisiä pullia nam...Olen ollut vähähiilihydraattisella ruokavaliolla jo pidemmän aikaa ja leipomiset ja herkut on täytynyt jättää lähes täysin, mutta kyllä minäkin välillä sorrun herkuttelemaan pullapalalla, ja kyllä se sitten harvoin nauttittuna maistuukin hyvältä.
VastaaPoistaOnpa ihana pitko. Enpä ole minäkään pitkään aikaan muitanut tuota tekniikkaa. Upea tukka todella ja väri on tosi kaunis.
VastaaPoistaMinun mummuni teki usein tuonlaista pitkoa. Voi että se oli hyvää.
VastaaPoistaHerkullisen näköinen pitko,mukanaa keskiviikkoa ♥
VastaaPoistaIhana kiharapää olet ja pullapitko on kuin pitkäpitsi.
VastaaPoistaTosi herkullinen pitko, tuollaisia äitini teki ennen aikaa.
VastaaPoistaOlen minäkin tuollaista pullaa tehnyt... mutta.... miksi se ei ollut ollenkaan noin kauniin näköinen :)
VastaaPoistaUpeat uudet hiukset, onnea niistä ♥
Voi, että alkoi tehdä mieli pullaa...
VastaaPoistaKaunis pitko vaikka en niin makeasta välitäkkään :)...olisipa luonnonkiharat hiukset...
VastaaPoistaSielläpä on taas ihanan pullantuoksuinen ja -makuinen kahvihetki.
VastaaPoistaOn varmaan mukavan kevyt tuo uusi kampaus.
Ihanan näköistä pulllaa ja kampaus on hyvän näköinen myös.
VastaaPoistaTuolla pitkontekomallilla saa komeita pullakranssejakin, pitääkin muistaa seuraavana pullapäivänä.
VastaaPoistaKomeita pitkoja! Ja kampaus tyylikäs! Meidän mummullakin on luonnonkiharat, mutta eipä ole yhdellekkään jälkeläiselle periytynyt.
VastaaPoistaTuleepa pillan himo sinun pitkoasi katsellessa.
VastaaPoistaOnpa ihanan herkullisen näköinen pitko, nami. Ja mummolla on nyt kivat kiharat :)
VastaaPoistaHerkullisen näköinen pitko ja ihana malli. Pitääkin varmaan kokeilla tuota mallia kranssiin sitten kun taas pullaa joskus leivon :)
VastaaPoistaHurjan hyvän makuista pullaa tarjolla! Kiitos!
VastaaPoistaKiva kampaus!
Tuo on ihanan helppo tapa tehdä pullapitkoa :) Ajatuksissa on ollut pitkään että leipoisin pullaa mutta, mutta.. pienoinen käsi ongelma jolla kyllä leivon mutta en teekkään lopupäinä sitten mitään :(
VastaaPoista