Tämän Amatsoninliljan tarina alkaa vuodesta 1971, kun se
saapui Ostindien-nimiseen taloon, joka oli kotimme kaksi vuotta, talo sijaitsi
Taalintehtaan kauniissa ruukin ympäristössä. Kukan sipulin antoi tyttäreni kummitäti
Viola, jonka kasvia olin käynyt ihailemassa hänen kotonaan Söderlångvikissä. En
huomannut kysyä häneltä, mistä tai keneltä hän oli sen saanut. Ja nyt se on jo
myöhäistä, koska häntä ei enää ole.
Kasvia hoivasin hellin kätösin pari vuotta, kunnes muutimme läntiseen
naapurimaahan, jonne kasveja ei saanut viedä. Vein Amatsoninliljan tätini
luo 9 vuodeksi. Siellä se viihtyi hyvin, kasvi kukoisti ja palatessamme
takaisin Suomeen, hän jakoi sen kahteen osaan, josta minä sain sen
toisen osan. 💓Siitä lähtien Amatsoninlilja on kulkenut mukanani.
Tarina ei vielä tähän päädy, nykyään kasvi on
enemmän ukkokullan hoidettavana ja hän on kasvia hoitanut niin hyvin, että se
on vuosien varrella jaettu moniin osiin.
Tyttärelläni on hoidettavanaan yksi
tämän jälkeläisistä. Ja olen hänelle leikilläni sanonut, että hänen pitää hoitaa kasvia yhtä kauan kuin minä olen omaani hoitanut. Tähän tyttäreni vastasi, että ”yritän
parhaani, mitään en takaa” 😮No... kun viimeksi hänen luonaan kävin, niin siellä se
lilja oli niin hyvinvoivana. 💕Taitaa siitä riittää hänen lapsilleen omat liljat
hoidettavakseen.
(kuin huomaamatta... olen ottanut oman nimenikin käyttöön.😗Saako olla, vai laitanko Tutan takas?
(kuin huomaamatta... olen ottanut oman nimenikin käyttöön.😗Saako olla, vai laitanko Tutan takas?
Helmeilevää helmikuuta!
-Tuula-
Noin muistorikasta kukkaa on ilo hoitaa. Kukka on tosi upea yksityiskohtineen.
VastaaPoistaKun ei nimi miestä pahenna, niin ei sitten varmaan naistakaan ;) Molempi parempi.
Kiitoksia Sartsa :) Kukka on komia.
PoistaTuula on oikein hyvä..♥ Käytä vaan sitä..:)
VastaaPoistaIhanat kukat tuossa liljassa! ja kiva tarina.
Kiitoksia Hannele... taidan pitäytyä Tuulassa.
PoistaKaunis tarina kukasta:),joka on nähnyt uskomattomat päivät:))
VastaaPoistaNiin miehesi on oikea viherpeukalo!:)))
Minulle sopii Tuula..mutta minulle olet aina Tuta :)
Hyvää alkanutta helmikuuta:viherpeukalolle sekä hänen rouvallensa:))
Kiitoksia Liisa... Tutalla olen aloittanut ja monelle taidan olla tuttu sillä nimellä. Ukkokultani osaa vaalimisen taidon.
PoistaTodella kaunis viherkasvi ja niin ihana kukka ja hieno tarina.
VastaaPoistaUpea kukka ja kaunis tarina kauniisti kukkivasta kasvista. Villatutana olen oppinut sinut tuntemaan.
VastaaPoistaIhana tarina kauniista kukasta. Mukavaa helmikuun alkua sinulle Tuula. :)
VastaaPoistaUpea tarina ja niin kauniisti kukkii 🌺
VastaaPoistaIhanaa helmikuuta!
T: - Satuli -
Wau, mikä ihana kukka ja tarina!
VastaaPoistaItse en ole lainkaan viherpeukalo.
Täytyy myöntää, että ihastuin Tuta-nimeen, mutta Tuulakin käy hyvin.
Hyvin olette hellineet niin kauniisti kukoistaa. Kauniit kuvat!
VastaaPoistaMukava kerronta kukan historiasta.
Hyvää helmikuuta! ☺️
Onpa upea kukka ja mukava tarina. Mulla ei ole yhtään viherkasvia :( minä saisin ne heti hengiltä. Kyllä molemmat nimet on hyviä. Mukavaa viikkoa <3
VastaaPoistaKyllä on upea kukka. Ja vielä upeampi tarina. Ihana, kun on muistoja, se tuo asioihin syvyyttä. Molemmat nimet ovat oikein hyviä. Käytät oman harkintasi mukaan :)
VastaaPoistaUpea on kukkasi ja kiva tarina. Nimellä ei väliä kunhan vain olet siellä 😀
VastaaPoistaAmatsoninlilja jaksaa kukkia minullakin. On ollut kauan. En edes muista, mistä on minulle eksynyt, ehkä yhdeltä ystävältä. Poikasia on kyllä mennyt moneen paikkaan.
VastaaPoistaHieno tarina ja hieno kasvi! Ilmeisen hyvässä hoidossa, kauniit kukat. Hyvää aurinkoista helmikuuta!
VastaaPoistaKiitoksia kaikille... kyllähän tuo Tutakin kulkee mukana, osa minua on myöskin.
VastaaPoistaVanha amatsoninlilja muutti naapurosta meille syksyllä. Se otti nokkiinsa ja kellastutti melkein kaikki lehtensä. Kompostori oli jo osoitteena, mutta sitten huomasin liljan pukkaavan hentoja versoja. Vaihdoin juuri kukan uuteen purkkiin, koska se ei mahtunut enää entiseen kotiinsa. Nyt se on alkanut pukkaamaan uutta toden teolla. Koska se kukkii, saapas nähdä.
VastaaPoistaMinullakin on vanha amatsoninlilja. Olen jakanut sen aina kun ruukku alkaa täyttyä liikaa. Jaksaa kukkia useamman kerran vuodessa, joskus yksi kukkavana ja joskus jopa 4-5. Onneksi on vain hento tuoksu että voin tuoksuallergikkona nauttia kauniista kukista.
VastaaPoista